Ennen nopeustestien suorittamista on tärkeää ymmärtää eri luokkien kierrettyjen parikaapelien teoreettiset siirtorajat. Verkkokaapelin todellisen maksiminopeuden mittaamiseksi tarkasti ensisijainen periaate on poistaa WAN (Wide Area Network) ja ulkoisten reititinlinjojen häiriöt kokonaan.
Kaapeleiden ydinmittauksia rajoittavat suojauksen ammattitaito, kierretiheys ja todellinen fyysinen asennusetäisyys.
LAN-nopeustestaus: iPerf3-stressitestausjärjestelmä, joka eristää ulkoiset muuttujat
Testaus on suoritettava suljetussa piirissä paikallisverkossa (Local Area Network); testauslaitteen on poistettava käytöstä kaikki Wi-Fi-yhteydet ja käytettävä yksinomaan suoraa Gigabit- tai 10 Gigabit Ethernet-porttiyhteyttä, jotta estetään langattomien signaalien half-duplex-vaimennuksen aiheuttamat tietojen vääristymät. Alan tunnustettu tiukin nopeustestausratkaisu käyttää cross-platform aktiivista mittaustyökalua iPerf3.
The receiver runs iperf3 -s to start server mode, and the sender runs iperf3 -c
Kun kohdataan ultranopeita 1 Gbps tai jopa yli 10 Gbps Ethernet-linkkejä, perinteinen yksisäikeinen testaus osuu usein testauskoneen yksiytimisen prosessoriprosessoinnin pullonkaulan varhaisessa vaiheessa, jolloin mitattu nopeus on pienempi kuin kaapelin todellinen raja.
K1: Miksi Cat7:ää ei suositella 10 gigabitin verkkojohdotukseen?
V: Koska Cat7 on yksityinen allianssistandardi, eikä se ole saanut virallista TIA/EIA-tunnustusta; ympäristöihin, joissa vaaditaan vakaa 10 Gbps yli 100 metrin etäisyydellä, Cat6a on yhteensopiva ja kustannustehokkain valinta.
Q2: Miksi vanhat Cat5e-testinopeudet voivat ylittää 1 Gbps?
V: Edellyttäen, että tiedonsiirron molemmissa päissä olevat verkkokortit tukevat teknisiä IEEE 802.3bz -määrityksiä, vanha Cat5e voi saavuttaa 2,5 Gbps:n siirtonopeuden 100 metrin etäisyydellä.